maanantai 4. marraskuuta 2013

Salaisuuksia LAPSET

Miksi hän ei ole koskaan ajatellut saavansa lapsia, ehkä se ei ole hänen juttunsa. Ei hän ole koskaan löytänyt miestä jolle haluaisi tehdä lapsia. Ehkä hän on ajatellut, ettei sairautensa vuoksi voi tehdä/saada lapsia. Sairaus saattaa olla periytyvää, eikä hän halua jatkaa sairauttaan seuraaville sukuolville. Hänellä on ystäviä, joilla on lapsia, he kertovat mitä lapsille kuuluu, minkälaisia olivat synnytykset. He kysyvät häneltä miksi hänellä ei ole lapsia. Se on oikeastaan aika vaikea asia, mitä hänelle merkitsee

LAPSET

Sinä et ollut vielä tilattu, mutta tulit kuitenkin. Sinun tulemistasi oli harkittu, mutta ei vielä. Olit yllätys, ensin paniikinomainen, vähitellen tärkeä ja aina vain tärkeämpi. Mitä enemmän sinä kasvoit sisälläni, sitä enemmän odotin sinut näkeväni. Ajattelin sinun olevan poika, silti jostain syystä käteni osuivat kaupan hyllyillä punaisiin esineisiin, en tiedä miksi niin oli. Olithan poika.

Yllätys oli syntymäsikin, en ollut ennen synnyttänyt, en tiennyt millaista se on. En tiennyt, että lapsivesi voi kesken nukkumisen tulla ulos sisältäni, en tiennyt sitä. Kukaan ei ollut kertonut, kaikki vain puhuivat miten supistukset alkavat vähitellen ja voimistuvat kunnes on aika lähteä sairaalaan. Sinä halusit tulla ulos maailmaa katsomaan, äitiäsi ja isääsi. Puskit vedet ulos ja silloin sitä mentiin. Neljä päivää oli laskettuun aikaasi. Siinä mielessä ei ollut yllätys, että olit tulossa juuri silloin, olihan aikasi jo lähellä.

Lääkäri oli aiemmin sanonut, että et ehkä mahdu pienen lantioni läpi, että ehkä olisi syytä leikata vatsa auki ja ottaa sinut sitä kautta turvallisesti ulos. Kätilö ei kuunnellut minua, eikä uskonut ettet mahtuisi. Olit jo synnytyskanavassa, kun jäit kiinni. Kätilö huomasi myös tuon asian, silloin oli jo myöhäistä leikata. Vauva oli saatava ulos keinolla millä hyvänsä. Ihmisiä tuli vain lisää huoneeseen, minä menetin tajuntani, eikä kukaan edes huomannut sitä. Vatsani päällä oli kaksi ihmistä painamassa sinua ulos, olin uupunut, olin vain puoliksi tajuissani sinun viimein tullessa ulos. Ja olit tyttö. Olin ostanut punaisia asioita, tytön värisiä asioita. Alitajuntani oli toiminut oikein, punainen. Vaaleanpunainen. Näytit ihan vanhalta mummolta kapaloissasi. Pieni ruttuinen mummo, peikkolapsi. Ei mennyt montaa päivää kun olit kaunis pieni tyttövauva, minun vauvani. Kovasti odotettu, osaanko olla äti tuolle pienelle ihmisenalulle.

Nyt olet jo aikuinen nainen, silti koskaan en unohda tuota hetkeä, joka oli hetken niin vaarallinen, olisit voinut vammautua jopa kuolla, ellet olisi päässyt ulos sisältäni ajoissa. Sinä kaunis tyttöni, olet aina pieni lapseni, vaikka oletkin jo aikuinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kävijälle kommentista