perjantai 28. kesäkuuta 2013

Salaisuuksia AIKA

Hän on saanut viimeinkin levättyä kunnolla. Hän ei ole murehtinut asioita joille ei pysty tekemään mitään. Hän aloittaa aamunsa kaikessa rauhassa juomalla aamukahvinsa parvekkeella. Kissa puskee jaloissa ja kehrää niin kovasti, että varmaan herättää naapurinkin. Hänen mielensä on harhaillut omilla teillään pitkään aikaa, mutta nyt se on palannut. Hän nauttii lämpimästä aamuauringosta, aamukahvista ja kissansa kehräyksestä. Tämä on nyt se ihana oma

AIKA

Tytöllä on taas kiire. Miksi ei voi nousta ajoissa. Onko pakko sitä herätystä torkuttaa loputtomasti. Nopeasti jogurttia suuhun, samalla tyttö kiskoo sukkia jalkaansa. Mitä kello on, ehtii ehtii. Nopea aamumeikkaus, laukku mukaan ja menoksi. Tänään hän kyllä kysyy työnantajalta, voisiko pitää vapaata edes muutaman päivän, kyllä hän ne sitten korvaa jolloinkin. Töihin, töihin käy tyttösen tie.

Taas joku kavala henkilö on tuonut omat mappinsa hänen pöydälleen. Vaikka hän onkin nuori ja vireä ja kesätyöläinen, ei hänen kuulu kaikkea tehdä. No, olkoon, jos hän aikoo uskaltaa sitä vapaata kysyä, niin kai hän nyt sitten käy noiden mappien kimppuun. Tyttö näpyttelee nopeaan tahtiin sopimukset kohdalleen, tulostus, mapitus. Voi kun on tylsää. Jokohan sitä uskaltaisi, ei sittenkään, vasta lounaan jälkeen. Nälkäinen työnantaja ei ole paras vaihtoehto kun kyseessä on vapaiden pyytäminen.

Lounaan syötyään tyttö kurkkii työnantajan ovelle, jos ovi on kokonaan kiinni, sillä on joku tärkeä puhelu tai muu juttu. Ovi on puoliksi auki! Jes. Tyttö tarkistaa peilistä meikkinsä ja sipaisee puuteria kiiltävälle nenälleen. Hän kävelee rauhallisesti ovelle, vaikka tekisi mieli juosta aivan toiseen suuntaan. Maikki, työnantaja siis, on tyytyväisen näköinen, ei siis hätää. Maikki tervehtii tyttöä ystävällisesti ja juttelee hetken niitä näitä. Kysyy sitten mitä asiaa tytöllä olisi, onko joku sopimus väärin. Ei,ei ole, kaikki on näyttänyt olevan oikein. Tyttö empii, mutta saa kysyttyä voisiko hän pitää pari päivää vapaata jossain vaiheessa. Maikki näpyttelee tietokonettaan hetken aikaa, lukee ja miettii. Tytön otsalta alkaa kohta tippua hikipisaroita. "Sinullahan näyttää olevan kaikki työt tehty ajallaan, ja näköjäänn vähän muidenkin töitä. Sinulla on täällä jopa ylitöitä. Mmmm, näin monta viikkoa töissä. Joo, sinulla taitaa olla seitsemän päivän loma käyttämättä. Koska haluat pitää sen?" Ei ole todellista, jihuu, tyttö yrittää hillitä itsensä. Sovitaan viikko,jolloin voi pitää vapaansa.

Tytöllä ei ole minnekään kiire. Ei tarvinnut torkuttaa herätystä. Hän istuu mökkilaiturilla ja syö jogurttinsa rauhassa. Jalat on puoleen sääreen asti lämpimässä järvessä. Ei meikkiä, ei kiirettä, hänellä on vain aikaa. Koko viikko vain aikaa olla itsensä kanssa. No, ei koko viikkoa, kolme ystävää tulee muutamaksi päiväksi hänen kanssaan. Saunotaan kaikessa rauhassa. Grillataan, juodaan viiniä muovimukeista. Uidaan ja lökötellään auringossa. Tyttö on koko kevään lukenut ja lukenut, tehnyt pääättötyötään, jonka hän palauttaa syksyllä. Hän on tehnyt töitä ja tehnyt päättötyötään iltaisin, hän on ollut väsynyt. Mutta nyt saa työt unohtua vähäksi aikaa, päättötyökin joutaa odottaa muutaman päivän. Nyt hän nauttii tästä ajasta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kävijälle kommentista